Huh...
Viime viikonloppuna oli susilähettiläskoulutus. Itse en aio susilähettilääksi kouluille, mutta kävin kuitenkin kuuntelemassa asiat. Jonkin verran on viime aikoina tullut kierrettyä erilaisissa Turussa järjestetyissä Susiteemailloissa, joten kovin paljon uutta en tuolta kurssilta oppinut.
Kaikkein hämmentävintä on se, miten voimissaan susiviha ja -pelko vielä on. Olen tainnut itse elää jonkinlaisessa kuplassa, ja fantasiamaailmassa, jossa susi on hieno ja kunnioitettava eläin. Olen ehkä ihannoinut vain suden ulkomuotoa, en niinkään ottanut oikeasti selville, millainen susi oikeastaan on. Susi on aikamoinen peto, pelottava ja vaarallinen.
Asenteet susia kohtaan ovat jyrkkiä, eikä niitä hevillä muuteta. Itse olisin ollut valmis kuvittelemaan, että tieto ja avoin keskustelu voisi saada aikaan myönteistä suhtautumista. Näin varmasti olisikin, muttei ihan siinä aikajanassa, mitä itse ajattelin. Vaikka omat vanhempani ovat susivastaisia, en jostain käsittämättömästä syystä silti voinut edes kuvitella sitä negatiivisuuden määrä, joka susiin liitetään.

Olen ollut naiivi, aika monessa muussakin asiassa kuin susiasioissa. Mutta opinpa senkin, ja nyt voin alkaa ensin kasvattaa itseäni ja sen jälkeen muita.